Lukuvuoden 2015-2016 päätteeksi opettajakunnastamme siirtyi pois kaksi monivuotista opettajaamme, matemaattisten aineiden opettaja Pirkko Talvenmäki ja opinto-ohjaaja Nina Salmi. Lisäksi muuton seurauksena pois jää myös muutama Tiirimaan peruskoulun opettaja, joilla on ollut opetusta myös Tiirismaan lukiossa.
Opettajana Tiirismaan koulussa
Minut valittiin Tiirismaan lukion ja peruskoulun matematiikan, fysiikan ja kemian vanhemman lehtorin virkaan keväällä 1979 ja aloitin työt elokuussa 1979. Lukion rehtorina toimi silloin Pekka Simula. Siirryin tänne Padasjoen peruskoulun ja lukion nuoremman lehtorin virasta. Aiemmin olin ollut töissä muun muassa pankissa. Lukiossamme oli ensimmäisinä työvuosinani vielä muutamia tyttöluokkia. Ensimmäinen valvontaluokkani oli peruskoululuokka ja opetin alkuvuosina lukiotyön ohella peruskoulussa vuosittain yhdestä kolmeen ryhmää noin kuuden – seitsemän vuoden ajan. Sen jälkeen olen opettanut vain lukiossa.
Oppilasmäärän kasvaessa koulurakennusta on aika-ajoin laajennettu. Muistan hyvin auditorio-hallintosiiven ja englanninkielisten luokkien suunnittelun ja rakentamisen. Tullessani kouluun luokkatilat oli jaettu oppilaiden mukaan kotiluokkiin. Myöhemmin siirryttiin oppiaineisiin pohjautuvaan aineluokkajärjestelmään. Aiemmin lukiotyöskentely jakautui syys- ja kevätlukukaudelle nykyisen 5-jaksojärjestelmän asemesta. Myös muita jaksomääriä kokeiltiin. Luokattomaan lukioon siirryttäessä me luokanvalvojat muutuimme ryhmänohjaajiksi. 45 minuutin tunnit ja kaksoistunnit ovat muuttuneet 75 minuutin pituisiksi oppitunneiksi.
Alkuvuosinani Tiirismaan lukiossa ja peruskoulun yläkoulussa oli tiivis yhteistyö, yhteisiä virkoja, yhteisiä opettajainkokouksia, yhteisiä liikuntapäiviä, yhteiset päivänavaukset aulassa jne. Tänä päivänä koulujen kesken ei enää ole samassa määrin yhteyttä. Syynä siihen on mm. koulujen hallinnollinen eriytyminen ja uusimpana Ursankadun koulurakennuksen sisäilmaongelmista johtunut koulujen erillisiin rakennuksiin siirtyminen. Viimeisimpiä poisjääneitä ovat yhteiset itsenäisyys-, joulu- ja kevätjuhlat.
Padasjoella opetin peruskoulussa kaikkia kolmea omaa oppiainettani eli matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa sekä lukion koko kemian. Pääaineeni on matematiikka ja sitä olen opettanut Tiirismaalla eniten. Ennen ainereaaleja opetin myös fysiikkassa ja kemiassa kaikkia lukiokursseja, mutta ainereaaliin siirtymisen jälkeen fysiikassa ja kemiassa enimmäkseen vain peruskursseja. Muutamana viimeisenä työvuotenani olen pyynnöstäni saanut opettaa pelkästään lukion matematiikkaa. Useamman vuoden ajan ohjasin yhdessä lehtori Hannele Heinon kanssa tähtitieteen perusteita fysiikan ja maantieteen yhteisenä soveltavana kurssina kunnes Hannele siirtyi lehtoriksi Lahden yhteiskoulun lukioon.
Tiirismaan lukiossa pedagoginen keskustelu ja kehittäminen on ollut aina vilkasta. Koulumme oli mm. ensimmäisiä suomalaisia lukioita, jossa kehitettiin ja otettiin käyttöön lukiodiplomit, ensin osana tekstiilityön päättöarviointia, sitten myös kuvataideopiskelussa ja keväällä 2002 valmistui ensimmäinen musiikkidiplomi. Koululla on ollut kansainvälisiä yhteyksiä koko sen toiminnan ajan, esimerkiksi vaihto-oppilastoimintaa ja erityisesti kuorovierailuja useisiin eri maihin.
Tiirsimaan lukion kansainvälisyyskasvatusprojektit alkoivat Lahden tanskalaisen ystävyyskaupungin koulun yhteydenotoista Lahden kouluvirastoon. Rehtorien allekirjoittama yhteistyösopimus päivättiin 1.3.1993. Ensimmäisillä kansainvälisyysryhmillä ohjelmaan sisältyi kaksi opiskelijavaihtoa, KV1-kurssin vaihdot pohjoismaisen koulun ja KV2-kurssin vaihdot länsi-eurooppalaisen koulun kanssa ja kunkin ryhmän toimintaan osallistui useita opettajia. Myöhemmin kansainvälisyysryhmien opiskelijavaihtojen määrä supistettiin yhdeksi. Osallistuin aktiivisesti koulun ensimmäisten kansainvälisyysryhmien toimintaan. Mm. löysin lukion ensimmäiselle KV2-kurssille yhteistyökoulun Alankomaista ja työskentelin ensimmäisellä KV2- ja KV3-kurssilla luokan ryhmänohjaajan lehtori Riitta Tirrin ja kuvaamataidon opettajan Heidi Blancin kanssa.
Lukion kahden ensimmäisen kansainvälisyysryhmän KV2-työskentely sai osana alankomaalaisen yhteistyökoulun koordinoimaa The Working World -projektia kustannuksiin EU:n Comenius-tukea. Lukion toisen ja kolmannen kansainvälisyysluokan KV3-kurssien toiminta liittyi Lahden ja sen ympäristökuntien nuorisoasteen koulutuskokeilun kautta Kirkon ulkomaanavun ja Lahden kaupungin seurakuntayhtymän EU-tuettuun Hello World -hankkeeseen. Lokakuussa 1996 minut kutsuttiin em. nuorisoasteen koulutuskokeilun kansainvälisyyskasvatuksen kehittämistyöryhmän jäseneksi. KV-toimintoja on raportoitu runsaasti ja olen itse hyödyntänyt lukion ensimmäisten KV-ryhmien toimintaa työskentelyyn osallistuneiden luvalla myöhemmissä jatko-opinnoissani.
Yhteydet varsinkin alankomaalaisiin KV-yhteistyökumppaneihin ovat säilyneet nämä vuodet, mm. joulukortteja ja sähköposteja on vaihdettu ja ulkomaisia kollegoja on vieraillut Lahdessa viimeksi viime vuonna. Laajempi tapaaminen Alankomaissa on suunnitteilla. Useat tiirismaalaiset sekä ulkomaiset KV-kollegani ovat itseni lailla jäämässä tai jo jääneet eläkkeelle tai vaihtaneet koulua.
Kolmikurssinen kansainvälisyysryhmätyöskentely jatkuu lukiossamme edelleen vilkkaana samoin kuin ulkomaiset kuorovierailut ja monipuolinen muu kansainvälinen yhteistyö. Olin itse opettajaryhmässä Cernissä 2000-luvun alkupuolella ja yksi fysiikan ryhmäni opiskelijoista osallistui Hollolan lukion koordinoimaan neljän lukion Cern-hankkeeseen 2000-luvun puolivälissä. On hienoa, että lehtori Mika Kolamo opiskelijoineen toteutti tänä lukiovuonna menestyksekkään Cern-hankkeen yhteistyössä kahden pääkaupunkiseudun lukion kanssa.
Ensimmäinen käyttämäni tietokone oli isoa jääkaappia suurempi ja sijaitsi Helsingissä Töölönkadulla. Siihen otettiin opiskeluaikani alkupuolella 1970-luvun alussa Siltavuorenpenkereeltä puhelinyhteys ja tarvittava ohjelma naputettiin näppäimistöltä pitkään kapeaan paperinauhaan. Lahdessa alettiin kurssittaa tietojenkäsittelystä kiinnostuneita opettajia tietotekniikassa 1980-luvun alussa ja itse myös opiskelin 1980-luvun puolivälissä viikonloppuisin ja lomilla tietojenkäsittelytiedettä mm. täällä Aikuiskoulutuskeskuksessa. 1980-luvulla myös opetin Tiirismaan lukiossa yhden ATK-kurssin Turbo-Pascal -ohjelmointia. Opetusryhmä oli todella suuri ja osa opiskelijoista suoritti osan kurssista kuvankäsittelynä tai työstämällä lukioon kurssiesitettä. ATK-kurssien laajempi opettaminen olisi vaatinut jatkuvaa kouluttautumista, johon en olisi pystynyt sitoutumaan.
Ajauduin mukaan lukiomme kansainväliseen lukioyhteistyöhön osittain siksi, että käytössäni oli silloin toimivat sähköpostiyhteydet. Alankomaalaiseen yhteistyökouluumme asennettiin Internet-yhteydet The Working World -suunnittelukokouksen aikaan ja olimme niillä yhteydessä oman koulumme atk-opettaja Pertti Tujusen kotitietokoneeseen Suomessa. Silloin vielä meidän koulussamme oli vain hidas Internet-yhteys toisen lahtelaisen lukion kautta, vaikka koulussamme oli muuten senaikaisesti modernit laitteet. Tiirismaan koulu sai suorat Internet-yhteydet loppusyksystä 1996.
Kannettavat, hybriditietokoneet, tabletit ja älypuhelimet ovat nyt koulussamme jokapäiväisessä käytössä. Myös laskimet ovat kehittyneet vuosien varrella. Ensimmäinen, 1970-luvun alkupuolella hankkimani laskin oli melko samanlainen kuin opiskelijoiden nykyiset yksinkertaisimmat funktiolaskimet. Pari viikkoa sitten osallistuin Kannaksen lukiossa Matemaattisten aineiden liiton järjestämälle symbolisen laskimen sähköisen käytön kurssille harjoituksena ensi lukuvuotena sähköisiin yo-kirjoituksiin siirtymistä varten.
Työhöni Tiirismaan lukiossa sisältyi myös neljän vuoden määräaikainen apulaisrehtorin viran hoito vuosina 2003-2007 Mikko Sanin rehtorikaudella. Tehtäviini kuului mm. tilajärjestelyjä, valvontalistojen tekoa ja myös yksi keväinen uusien ylioppilaiden lakitus puheineen. Hallinnolliset tehtävät toivat vaihtelua ja uutta näkökulmaa lukiotyöskentelyyn, mutta olen aina kokenut opettajan työn eli konkreettisen työskentelyn opiskelijoiden parissa eniten omakseni.
Toimin 2000-luvulla usean vuoden ajan opettajajäsenenä Tiirismaan koulun vanhempainyhdistyksessä ja paikallisessa opettajien ammattiyhdistyksessä. Koin molemmat työskentelyt mielenkiintoisiksi ja hyödyllisiksi.
Monista entisistä oppilaistani on tullut nykyisiä kollegojani. Heitä ovat esimerkiksi musiikin lehtori Anni Halminen, liikunnan lehtorit Liseli Dahströn ja Timo Laine sekä koulun musikaalien ohjaaja Lasse Kantola. Entisiä oppilaita tapaa myös vanhempainilloissa ja kaupungilla sekä näkee TV:ssä.
Lehtori Outi Simulaa siteeraten mielestäni parasta koulussamme on ihmiset ja tietysti myös ilmapiiri, ”Tipalan henki”. Koulumme vahvuuksia ovat mielestäni erityisesti vahvat perinteet ja niiden noudattaminen sekä oikeudenmukaisuus, yhteisöllisyys, luovuus ja edelläkävijyys. Lukiossa on aktiivinen opiskelijakunta, tutorit, vanhempainyhdistys ja musiikkiluokkien tukiyhdistys. Yhteistyö koulun sidosryhmien kanssa kuten koulun seniorien kanssa on toimivaa.
Opiskelijoiden toivoisin käyttävän hyväksi kaikkia koulun tarjoamia mahdollisuuksia. Tärkeänä pidän kielten, erityisesti englannin mutta myös harvinaisempien kielten opiskelua jo kouluaikana. Koulu- ja kotityöt kannattaa tehdä hyvin, mutta pitää myös levätä ja liikkua. Toivotan kaikille hyvää jatkoa ja virkistävää kesälomaa!
Pirkko Talvenmäki, matematiikan, fysiikan ja kemian lehtori
Bye bye Tipala
Syyslukukauden ensimmäisellä opo-tunnilla eräs lukiomme abiturientti kysyi minulta oliko ollut kannattavaa käydä vieraissa. Muistan vastanneeni, että vuosi Kotkan lyseolla oli mukava ja kannattava, sain tutustua uusiin ihmisiin ja erilaiseen ohjauskulttuuriin. Enpä tuolloin tiennyt, että tämä lukuvuosi jäisi viimeiseksi Tiirismaan lukiossa ja palaisin takaisin synnyinseudulleni Kotkaan ja töihin Kotkan lyseon lukioon.
Lahteen muutin Porista perheeni kanssa kesällä 2003. Taakseni jätin opinto-ohjaajan viran Länsi-Porin lukiossa ja tilalle sain opinto-ohjaajan ja psykologian tuntiopettajan paikan Tiirismaan lukiosta. Rehtori Mikko Sani otti minut vastaan ja opasti työn alkuun. Ensimmäinen työhuoneeni oli Tiirismaan koululla pienessä ”kopissa”, josta oli läpikulku opettajanhuoneesta niin sanottuun hallinnon siipeen. Nopeasti opin talontavat ja tutustuin opettajiin sekä opiskelijoihin. Tunnelma Tiirismaan koululla oli mukavan innostava ja yhteistyö yläasteen opinto-ohjaaja Petri Ahtolan kanssa oli mutkatonta.
Opinto-ohjausta sain kehittää omannäköisekseni. Opo-tunnit lisättiin kurssitarjottimelle, pienryhmäohjaukset aloitettiin ja samoin henkilökohtaiset ohjauskeskustelut. Ohjauskulttuurin muutos vaati aikansa, mutta nykyisin monet hyvät käytänteet ovat jääneet osaksi koulun arkea. Esimerkiksi Puolenvälin pulla lukion kakkosille, jatkokoulutukseen keskittyvä iltapäivä abeille sekä tänä keväänä toteutettu hyvinvointiviikko ovat tällaisia ohjauksen kehittämiseen liittyviä käytänteitä, joita olen ideoinut ja kehitellyt vuosien varrella yhteistyössä opettajien ja opiskelijoiden kanssa.
Tiirismaan lukiota on aina pidetty tasokkaana lukiona, opetus on laadukasta ja opiskelijat saavuttavat erinomaisia tuloksia. Tämän kevään ylioppilaskirjoituksissa opiskelijat onnistuivat loistavasti, erilaisissa vertailuissa olimme hienosti esillä. On ollut ilo työskennellä tällaisessa lukiossa, jossa lukio-opinnoille on tarjottu hyvät puitteet, opettajakunta on innostuva ja innostava sekä kehitysmyönteinen ja aikaansa seuraava. Onneksi myös opinto-ohjaus on ollut arvostettua. Toivottavasti tulevaisuudessa opinto-ohjaukseen satsataan vielä enemmän, sillä ensi lukukautena käynnistyvä tuntijakokokeilu vaatii ohjausresurssia lisää.
Kun aloitin Tipalassa, taideaineiden kurssitarjonta oli runsasta. Tuolloin lukiolla oli sekä musiikin että kuvataiteen ja käsityön erityislinjat. Taidepainotteisuus tarjosi oivalliset puitteet eri aineiden väliselle yhteistyölle, kuten musikaalien toteutukseen. Musikaalit ovat aina olleet näyttäviä ja ikimuistettavia kokonaisuuksia, useat opiskelijat osallistuvat edelleen musikaalien toteutukseen. Tämän kevään The Addams Family oli käsittämättömän upea suoritus, suorastaan huikea elämys! Myös lukion juhlat ovat aina olleet laadukkaita ja muistoihin jääviä hetkiä. Ensimmäinen Ruusukonva jäi mieleeni erittäin hyvin, oli ihana huomata kuinka opiskelijat saavat yhteistyöllä aikaan näyttäviä tilaisuuksia ja jatkavat koulun perinteitä.
Tuntiopettajuuteni muuttui opinto-ohjauksen lehtorin viraksi vuonna 2009. Tuolloin rehtorina toimi Liisa Pohjolainen. Muistan hänet hyvin koko koulun sekä ohjauksen ja opiskelijahuollon kehittäjänä. Lukion opona olen tehnyt ohjaus- ja opetustyötä sekä Tipalassa että Mukkulan lukiossa, toiminut muutaman vuoden ajan lukion neljännen vuosiluokan ryhmänohjaajana, ollut mukana opiskelijahuoltotyössä sekä erilaisissa työryhmissä, kuten koulun julkaisuryhmässä. Yhdessä Timo Laitilan kanssa aloitimme lukion FB-sivujen päivittämisen ja viime syksynä innostuimme myös Instagramista!
Yhteistyö Lahden lukioiden opinto-ohjaajien kanssa on ollut antoisaa ja yhdessä olemme kehittäneet Lahden kaupungin lukioiden ohjausta hyvään suuntaan! Lahden lyseon ja Kannaksen lukion kanssa toteutimme muutamien vuosien ajan yhteistä OP2 kurssia. Kurssilla vieraili lukuisia eri alojen ja oppilaitosten edustajia kertomassa lukiolaisille monipuolisesti erilaisista jatkokoulutusmahdollisuuksista. Myös TET-kurssia on toteutettu vuorovuosina yhteistyön merkeissä. Tällainen paikallinen opinto-ohjaajien verkosto on rikkaus ohjaustyölle ja yksittäiselle opinto-ohjaajalle. Myös yhteistyö Tiirismaan yläasteen opinto-ohjaajien kanssa on ollut antoisaa ja onneksi se jatkuu edelleen, vaikkemme samassa rakennuksessa enää yhdessä olekaan. Tänä lukuvuonna kaikille Tipalan 9.-luokkalaisille tarjottiin mahdollisuus tutustua lukio-opiskeluun oppitunneilla sekä musiikkilinjasta kiinnostuneille pidettiin erillinen tilaisuus, jossa lukiomme musiikkilinjalaiset kertoivat omista lukio-opinnoistaan sekä opiskelusta musiikkilinjalla.
Tipala jää muistoihini hyvinä hetkinä, kohtaamisina ja mukavina kokemuksina. Musikaaleihin aion tulla edelleen!
Nina Salmi, opinto-ohjaaja
Vuosikertomus2015-201621.5.2016