Matkustaminen
Lento lähti suomesta klo 18.55. Matka kesti 7h. Laskeuduttuamme edessämme oli viiden tunnin junamatka Pekingistä Qingdaoon. Junassa aika kului nukkuessa ja rupatellessa. Takana oli uuvuttava matka aikaeroineen (+5h). Qingdaon juna-asemalta matka jatkui bussilla paikalliseen kouluun, jossa odottivat isäntäperheet. Opiskelijat liikkuivat kaupungissa metrolla, autolla tai bussilla. Nähtävyyksiin ja retkiin menimme suomalaisten kesken pikkubussilla. Keskiviikkoaamuna lähdimme taas luotijunalla kohti Pekingiä. Bussimatkat kestivät yleensä pitkään ruuhkan vuoksi. Myös Pekingissä kuljimme bussilla, mutta iltaisin kävellen. Sunnuntaiaamulla lähdimme bussilla kohti Pekingin kansainvälistä lentokenttää ja edessä oli vielä 8h lentomatka Suomeen.
Perhe-elämä
Perhe 1
Kiinan vierailun aikana perheeseeni kuului 16-vuotias poika ja 5-vuotias tyttö. Perheen äiti oli suurimman osan ajasta kotona, mutta isän näin ainoastaan kahdesti. Vanhemmat eivät puhuneet juurikaan englantia, mutta tulimme hyvin toimeen elekielellä ja he olivat hyvin ystävällisiä. Tyttö osasi ikäisekseen puhua hyvää englantia, ja iltapäivisin leikin tai soitin pianoa hänen kanssaan.
Parini oli hyvin kiinnostunut elämästä Suomessa, ja juttelimme usein kulttuurieroista. Hänen kauttaan sai hyvän käsityksen siitä, millaista saman ikäisten nuorten arki on Kiinassa. Pelasimme kotona pöytätennistä ja biljardia yhdessä.
Perheeni oli hyvin varakas. Autonkuljettaja kyyditsi meidät Teslalla kouluun aamuisin, ja söimme erittäin hienoissa ravintoloissa. Koti vaikutti minusta palatsilta hisseineen, marmorivessoineen ja kattokruunuineen. Kodinhoitaja siivosi huoneeni ja auttoi äitiä ruuanlaitossa. Ruoka perheessä oli maittavaa. Maistoin joka päivä uusia ruokalajeja, ja useimmiten yllätyin positiivisesti.
Koulun jälkeen kävimme shoppailemassa, elokuvissa tai rannalla. Illalla Qingdaossa järjestettiin valoshow, jota kävimme myös katsomassa muutamana iltana.
Suurimmat erot kiinalaisen ja suomalaisen arjen välillä liittyvät mielestäni ruokaan ja opiskelurytmiin. Iltaisin aktiviteettien jälkeen parini vetäytyi muutamaksi tunniksi opiskelemaan, kun minä lähdin nukkumaan. Perhe on kiinalaisessa kulttuurissa myös suuremmassa roolissa kuin Suomessa.
Perhe 2
Saavuimme Qingdaoon n. Klo. 16. Menimme kotiin hostini, Jerryn kanssa metrolla, koska hänen vanhempansa olivat kiireisiä.
Parini asui korkeassa kerrostalossa, jossa on 30 kerrosta. He asuivat 20 kerroksessa plazalla. Talo oli ulkoapäin hyvin upea, mutta sisältä pettymys. Kun nousimme hissillä, pelkäsin että hissi romahtaisi alas.
Kiinalaisten talo poikkesi hyvin isolla tavalla suomalaisten tavallisista kerrostaloista. Kun astuimne ulos hissistä kiinnitin ensimmäisenä huomioni kenkiin, jotka riisuttiin ulko-ovella ja jätettiin myös asunnon ulkopuolelle. Myös talon muut asukkaat toimivat samoin. Nukkumaankäydessäni huomasin että sänkyni on pelkkää puuta eikä ollut lainkaan patjaa. Myös tyyny oli valtavan kova. Se saattoi olla tehty riisistä. Aamuisin heräsin kuudelta Jerryn isä aina vei meidät kouluun. Menin joka aamu Jerryn koulualkamis ajan mukana. Jerry meni omalle tunnilleen ja samaan aikaan minä kiersin suomalaisporukassa tutustuen erilaisiin paikkoihin. Yhtenä päivänä kiipesimme vuorelle. Toisina päivinä kävimme tutustumassa toiseen kouluun, tai teimme perinteisiä kiinalaisia teatteri maski maalauksia sekä mm. Calicraphia. Koulu päivämme päättyi yleensä 16.00 josta sen jälkeen menimme hostin kanssa kotiin.
Minä ja Jerry kuljimme joka päivä metrolla kotiin joka kesti n. 40min. Kotiin tultua oli Jerryn äiti aina laittanut tai oli laittamassa meillä päivällistä.
Päivällinen aina vaihteli, koskaan ei ollut samaa. He antoivat minun kokeilla erilaisia juttuja esim. Meduusaa. He söivät aina puikolla jopa riisiä. Riisiä tarjoiltiin pienessä syvässä lautasessa. Ateriaan kuului paljon lisukkeita. He pitivät kovasti merenelävistä, sillä kaupunki sijaitsi meren äärellä.
Aterian jälkeen heillä on tapana syödä jälkiruuaksi hedelmiä. Jonka jälkeen Jerry menee huoneeseensa tekemään läksyä ja minä omaan huoneeseen. Joskus Jerryn äiti opetti Jerryn pikkuveljelle kitaran soittoo. Olen huomannut kuinka paljon kiinalaiset vanhemmat vaativat lapsiltaan onnistumista iästä riippumatta, he haluavat, että lapset onnistunut jokaisessa asiassa, mitä he tekevät. Oli kyse koulusta tai harrastuksesta.
Qingdaon nähtävyydet
Jos ei ole paikallinen, suuret ostoskeskukset ovat jo itsessään nähtävyyksiä, sillä niiden koko ja valikoima on huomattavan laaja. Qindaon ranta-alueella sijaitsee saksalaisten rakentama pitkä silta ja sen päässä paviljonki, jossa voi lukea kaupungin historiasta. Turistien lisäksi myös paikalliset tykkäävät käydä rannalla meren ja hiekkarantojen takia. Rannalla näkyy usein monia hää photoshootteja. Gingdaon korkeisiin kerrostaloihin heijastetaan pimeällä valoshow, jota monet käyvät katsomassa. Ranta-alueella ja keskustassa on erilaisia monumenttejä, joihin myös heijastetaan valoja. Paikallisille tärkeä on punainen moderni patsas, joka kuvastaa opiskelijoiden kapinaa 1900-luvulla. Varsinkin vanhassa kaupungissa näkyi paljon kauniita saksalaisten rakentamia taloja, joita kävimme katsomassa.
Peking
Vapaa-aika
Pekingissä tunnelmat olivat jännittävät. Hotellissamme haisi tupakka, joten vapaa-aikaa emme siellä paljoa halunneet viettää. Ensimmäisenä iltana lähdimme Hennan ottamien näyttökuvien ja suuntavaistojen varassa etsimään ”lähellä” sijaitsevaa kauppakatua. Kauppakadulta ei välttämättä löytynyt hienoja ja halpoja vaatekauppoja niin kuin olimme toivoneet, mutta MINISO-kauppa löytyi. MINISO vastaa hinnoiltaan Suomen Tigeriä, mutta tarpeellisemmilla tavaroilla ja hitaammalla kassapalvelulla. Usein osa porukasta myöhästyi sovitusta ajasta hitaan palvelun takia. Ostoskadulla oli myös juna, joka kulki silloin tällöin ja kävelyvauhtia ja myös kiinalaisia kaapuja ja aamutakkeja myyvä kauppa, josta monet ostivat itselleen tuliaisia. Kadulla oli loppujen lopuksi noin viisi liikettä, joissa kävimme, kaksi niistä olivat pikaruokaravintoloita.
Kauppakadun lisäksi toinen vapaa-ajan aktiviteettimme Pekingissä oli omituisten kiinalaisten herkkujen maistelu. Turhien tavaroiden ostelun jälkeen suuntasimme matkallamme hotellille lähikauppojen kautta ja ostelimme herkuista ne, jotka näyttivät epäilyttävimmiltä, löllöpalloja ja hot dogin näköisiä makeita leipiä. Löllöpallo on hyytelöä purkeissa ja pienissä karkkipusseissa. Ne taisivatkin olla yksi parhaimman makuisia herkkuja maisteluhetkissä. Leivät sen sijaan lensivät ulos hotellin ikkunasta viemäri/antibioottimaisen haun ja maun takia. Maisteluhetkiin kuului paljon naurua sekä kommentteja omituisista että yllättävistä mauista.
Nähtävyydet
Ensimmäisenä kokonaisena päivänä Pekingissä suuntasimme ihmisiä pursuavaan kiellettyyn kaupunkiin.
Kielletyn kaupungin jälkeen suuntasimme Taivaan Temppelille.
Toisena päivänämme Pekingissä pääsimme kokemaan Kiinan muurin. Jotkut ryhmästämme kiipesivät korkeammalle kuin toiset, mutta varmasti kaikki askeleita ylöspäin ottaneet voivat muistaa turhauttavat porrasvälien vaihtelut: välillä sai harppoa suuriakin loikkia ylöspäin ja välillä jalkaa ei tarvinnut nostaa juuri ollenkaan.
Kesäpalatsissa kävimme kävelemässä ympäri aluetta ja näimme hienoja maisemia. Viimeisenä päivänä aamulla menimme Buddha-temppeliin, jossa pääsimme näkemään Buddha-munkkeja, sekä patsaita, joilla kerrottiin olevan iso merkitys tälle uskonnolle ja temppelissä ihmiset rukoilivat tärkeimmille patsaille. Naisten täytyi astua kynnyksen aina oikealla jalalla, miesten sen sijaan vasemmalla.
Ruoka
Ruoka Kiinassa on hyvin erikoinen, kuin Suomessa. Siellä syödään paljon tulista ruokaa ja hyvin paljon kasviksia. Kun olimme Kiinassa maistoimme paljon uutta ruokaa, jota ei ole Suomessa. Suurin osa oli hyvää, maut olivat kirkkaita ja erikoisia verrattuna tottumaamme ruokaan. Monesti oli lihaa tarjolla ja riisiä, paljon kasviksia. Useasti oli sellaista, jota ennen emme olleet maistanneet esimerkiksi ankan maksaa ja erilaisia mereneläviä. Myös kaduilla myytiin hyvin erikoisia ruokia esimerkiksi mustekalan lonkeroita. Yhteisesti ruoka oli hyvää ja mielenkiintoisaa.
