Tutkinnon rakenne:
Tutkinnossa on suoritettava pakollisena neljä koetta:
-
Äidinkielen koe
sekä kolme koetta seuraavista neljästä:
-
yksi toisen kotimaisen kielen koe
-
yksi vieraan kielen koe
-
yksi matematiikan koe
-
yksi reaaliaineen koe
Yhden kokeen on oltava vaativamman tason koe.
Neljän pakollisen kokeen lisäksi voi osallistua ylimääräisiin kokeisiin, yhteen tai useampaan.
Yhden tutkintokerran aikana voi osallistua vain yhteen pitkään oppimäärään perustuvaan vieraan kielen kokeeseen, enintään kahteen lyhyen kielen kokeeseen ja enintään kahden reaaliaineen kokeeseen. Tutkintoon ei voi sisältyä saman oppiaineen eritasoisia kokeita.
Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason kokeet. Vähintään yhdessä aineessa on suoritettava vaativamman tason koe (A-taso). Opiskelija saa valita lukio-opinnoista riippumatta kokeen tason. Esimerkiksi B-ruotsin lukija voi halutessaan kirjoittaa A-tason ruotsin tai pitkän matematiikan lukija voi kirjoittaa lyhyen matematiikan (B-tason) kokeen riippumatta siitä, minkä oppimäärän mukaan on ainetta opiskellut.
Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason kokeet. Vähintään yhdessä aineessa on suoritettava vaativamman tason koe (A-taso). Opiskelija saa valita lukio-opinnoista riippumatta kokeen tason. Esimerkiksi B-ruotsin lukija voi halutessaan kirjoittaa A-tason ruotsin tai pitkän matematiikan lukija voi kirjoittaa lyhyen matematiikan (B-tason) kokeen riippumatta siitä, minkä oppimäärän mukaan on ainetta opiskellut.
Äidinkielessä on kaksiosainen koe. Kokeen osat, joihin molempiin on osallistuttava samalla tutkintokerralla, ovat tekstitaidon koe ja esseekoe. Arvosana määräytyy kokeiden painotetun yhteispistemäärän perusteella. Suomi toisena kielenä –koe järjestetään äidinkielen esseekokeen koepäivänä.
Yhdellä tutkintokerralla on kaksi reaaliaineiden koepäivää. Toisena koepäivänä järjestetään psykologian, filosofian, historian, fysiikan sekä biologian kokeet ja toisena koepäivänä uskonnon, ortodoksisen uskonnon, elämänkatsomustiedon, yhteiskuntaopin, kemian, maantieteen ja terveystiedon kokeet. Yhtenä päivänä voi osallistua vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Yhdellä tutkintokerralla voi siten suorittaa enintään kaksi reaaliaineen koetta. Tutkinnon hajauttaja voi osallistua useampiin reaaliaineiden kokeisiin.
Opiskelijalla on oikeus osallistua tutkinnon kokeeseen, kun hän on ennen kirjalliseen kokeeseen osallistumista opiskellut aineen kaikki pakolliset kurssit. Sellaisen reaaliaineen kokeeseen, jossa ei ole yhtään pakollista kurssia, opiskelija voi osallistua opiskeltuaan kaksi aineen lukiokurssia. Sellaisen vieraan kielen kokeeseen, jossa ei ole pakollisia kursseja, opiskelija voi osallistua opiskeltuaan kolme lukiokurssia. Hyvän tuloksen saamiseksi kannattaa opiskella kaikki koulun tarjoamat valinnaiset kurssit.
Ylioppilastutkinto järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Ylioppilastutkinnon kokeisiin ilmoittaudutaan marraskuussa ja kesäkuun alussa sähköisesti Wilmassa ilmoittautuminen ylioppilastutkintoon lomakkeella. Lomake tulostetaan, allekirjoitetaan ja palautetaan opinto-ohjaajalle. Ilmoittautuminen on sitova. Vaikka opinnot ovat ilmoittautumisen aikana kesken (esim. viimeinen pakollinen kurssi kesken), voi kokeseen ilmoittautua. Suoritusten on kuitenkin oltava valmiina ylioppilastutkintolautakunnan ilmoittamana määräpäivänä ennen kirjoituksia. Mahdollisia erityisjärjestelyjä (pidempi koeaika, erillinen tila ym.) varten kannattaa olla heti lukio-opintojen alussa yhteydessä lukion erityisopettajaan.
Tutkintomaksut vahvistetaan vuosittain. Tällä hetkellä perusmaksu on 14 euroa ja koekohtaiset maksut 28 euroa/koe. Maksut on suoritettava koulun ilmoittamaan määräpäivään mennessä. Hoida maksut ajallaan, ne ovat ulosottokelpoisia.
Hajauttaminen tarjoaa joustomahdollisuuksia tutkinnon suorittamiseen. Voit suorittaa ylioppilastutkinnon hajautetusti kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Hajauttaminen voi olla aiheellista esim. jos kahta suunniteltua kirjoitettavaa ainetta ei voi suorittaa samalla tutkintokerralla tai jos jokin kirjoitusaineista vaatii perusteellisempaa valmistautumista. Hajauttajan on syytä ottaa huomioon, että syksyn kirjoitusten aikana on samanaikaisesti normaali lukio-opetus käynnissä, mikä häiritsee kirjoituksiin keskittymistä. Hajautuspäätös täytyy tehdä harkiten ja siitä täytyy aina neuvotella kyseisen aineen opettajan ja opinto-ohjaajan kanssa.
Hylätyn kokeen saa uusia kaksi kertaa. Pakollinen koe on suoritettava kolmen seuraavan tutkintokerran aikana, mutta ylimääräisen kokeen uusimisessa ei ole aikarajaa. Hylätyn pakollisen kokeen tasoa voi muuttaa uusimisen yhteydessä, ylimääräisen ei. Hyväksytyn kokeen saa uusia yhden kerran ilman aikarajaa. Kielten kokeen osana oleva kuuntelukoe on myös uusittava.
Ylioppilastutkinnon suorittamisen jälkeen tutkintoa voi täydentää uudella kokeella tai jo suoritetun aineen oppiaineen eritasoisella kokeella. Esimerkiksi lyhyen matematiikan kirjoittanut voi suorittaa jälkeenpäin pitkän matematiikan kokeen. Aikarajaa ei ole. Kokeesta annetaan erillistodistus.
Saadakseen ylioppilastodistuksen kokelaan kuuluu saada hyväksytty arvosana kaikista pakollisista kokeista. Hylätyn arvosanan voi kuitenkin ylioppilastutkintolautakunnan määräysten mukaan kompensoida muista hyvin menneistä hyväksytyistä kokeista saaduilla pisteillä, jolloin kokelas saa ylioppilastodistuksen. Kompensaatiossa annetaan pisteitä myös ylimääräisistä aineista.
Ylioppilastutkinto on sidoksissa lukion suorittamiseen siten, että jos kokelaalla ei ole oikeutta lukion päättötodistukseen, ei myöskään ylioppilastodistusta anneta. Koulu ilmoittaa toukokuussa lautakunnalle ne kokelaat, jotka eivät saa lukion päättötodistusta. Vaikka nämä kokelaat olisivat saaneet kaikki pakolliset aineet yo-tutkinnossa läpi, heidän yo-todistustansa ei luovuteta ennen lukion päättötodistuksen saamista.
Ylioppilastutkinnon suorittamisesta ja toimeenpanemisesta on hyvin tarkat säännöt, joita koulun on noudatettava. Näistä kerrotaan ylioppilastutkinto-infoissa ja opinto-ohjauksen tunneilla. Koulu vastaa siitä, että opiskelijoille tiedotetaan tutkintoon liittyvistä asioista, mutta opiskelijan vastuulla on tutustua annettuihin ohjeisiin, olla paikalla tiedotustilaisuuksissa ja toimia annettujen aikataulujen rajoissa.
Yo-tutkintotodistuksen englannin- tai ruotsinkielisen käännöksen saat YTL:stä maksua vastaan. Samoin voit saada vieraskielisen todistuksen korkeakoulukelpoisuudesta.
Ylioppilastutkinto sähköistyy asteittain oheisen kuvan mukaisesti syksystä 2016 kevääseen 2019, jolloin kaikki ylioppilaskokeen aineet suoritetaan sähköisesti.
Ylioppilastutkintolautakunta
Postiosoite:
PL 50
00581 HELSINKI
Puh.: (09) 773 801
Fax.: (09) 762 274
www.ylioppilastutkinto.fi