Tipalan seniorit ry. on Lahden Yksityisen Tyttölyseon ja Tiirismaan koulun entisten oppilaiden ja opettajien yhdistys. Seniorien toimintaan kuuluvat stipendien jakaminen sekä erilaisten tapahtumien järjestämien ja julkaisujen laatiminen. Senioriyhdistyksen hallitukseen kuuluvat Anne Suontaus (pj.), Marketta Säkäjärvi, Helena Kuikka-Tupala, Irma Pohja ja Paula Lampinen.
Haluatko uusimmat tiedot senioreiden toiminnasta?
Senioriyhdistys ilmoittaa järjestämistään tapahtumista ja muusta toiminnasta sähköpostitse jäsenrekisterissään oleville entisille tipalalaisille. Mikäli haluat tietoa sähköpostitse, ilmoita sähköpostiosoitteesi yhteyshenkilölle, joka on Anne Suontaus (sähköpostisoite: etunimi.sukunimi@gmail.com). Tipalan Seniorit on myös Facebookissa. Käy tykkäämässä sivustamme ja seuraa Tipalan Senioreiden kuulumisia myös FB:ssa!
PENKKARIPERINTEEN KERUU ON KÄYNNISSÄ
Tipalalla on rikas penkkariperinne, johon kuuluvat muun muassa opettajista, abeista ja kouluelämästä tehdyt penkkarilaulut. Jos sinulla tai luokkakavereillasi on tallessa oman penkkarivuotenne lauluja tai muuta aineistoa, lähettäkää ne talteen senioreiden arkistoon. Penkkariperinteestä on suunnitteilla julkaisu ja konva. Lauluja voi lähettää joko skannattuna tai uudelleen puhtaaksi kirjoitettuna Anne Suontaukselle (sähköpostisoite: etunimi.sukunimi@gmail.com).
SENIORIYHDISTYKSEN JULKAISEMAT KIRJAT
Koulun 100-vuotisjuhlien kunniaksi senioriyhdistys julkaisi teoksen Älä tyydy vähään! Sata vuotta Tipalan hengessä. (toim. Kati Mikkola & Leena Ripatti-Torniainen, 2009). Teos sisältää entisten oppilaiden ja opettajien muistelukerrontaa ja valokuvia Tipalan arjesta ja juhlasta vuosikymmenten ajalta. Kirjan hinta on 12 euroa (postituskulut 5 euroa). Lue lisää alempaa.
Tösseröt – Tipalan tyyliin 50-luvun Lahdessa (toim. Sirkku Uusitalo) ilmestyi vuonna 2005. Kovakantinen ja runsaasti kuvia sisältävä teos sisältää yli 50 kirjoittajan muistoja 50-luvun Tipalasta. Kirjan hinta on 12 euroa (postituskulut 5 euroa). Lue lisää alempaa.
Kirjojen myynti ja tiedustelut: Heljä Laine, puh. 040-4132007
VUODEN TIPALALAINEN
Senioriyhdistys on valinnut vuodesta 2011 lähtien Vuoden tipalalaisen, jonka katsotaan edustavan esimerkillisellä tavalla Tipalan Henkeä.
-
Vuoden tipalalainen 2022 – Tuukka Leppänen
Tipalan Seniorit ry julkisti vuoden tipalalaisen kahdennentoista kerran. Vuoden tipalalaiseksi 2022 on valittu teatteritaiteen maisteri Tuukka Leppänen.
Tuukka Leppänen kirjoitti ylioppilaaksi Tiirismaan lukiosta vuonna 2001. Lukion jälkeen hänen opiskelunsa jatkuivat Lahden ammattikorkeakoulun Musiikin laitoksella musiikkiteatterin koulutusohjelmassa. Tuukka Leppänen pääsi Teatterikorkeakoulun teatteritaiteen laitokselle näyttelijän koulutusohjelmaan ensimmäisellä yrittämällään vuonna 2003 ja valmistui teatteritaiteen maisteriksi vuonna 2007. Vuotta myöhemmin hänet kiinnitettiin Helsingin Kaupunginteatteriin. Tuukka on toiminut myös freelancerinä Lahden kaupungin teatterissa vuosina 2006-2008 ja 2016-2017.
”Toista soitettu melodia, naputa kuulemasi rytmi, laula opettelemasi laulu.” Siinä tehtävät, jotka piti suorittaa kunnialla Lotilan ala-asteen kuoroluokassa, ennen kuin opinahjon ovet aukesivat kolmannen oppivuoden syksyllä, muistelee Tuukka Musiikkiluokat 40v -julkaisussa vuodelta 2006. Edelleen hän jatkaa Eino Leinon sanoin ”En, enhän muuta ma tahdokkaan / kuin laulaa, laulaa, niin laulaa / Kun laulut mun helkkyvät rinnassain / ja pyrkivät pitkin kaulaa.” Tuon seikan Tuukka kertoo tajunneensa jo pienenä, ja siksi musiikkiluokat olikin ehdottomasti sopivin keino ”pitää aisoissa ja kanavoida järjetöntä esiintymisviettiäni.”
”Parhaimmat musiikkiluokkamuistoni liittyvät lukioajan musikaaleihin. Töitä tehtiin kurssi- ja viineripalkalla, mutta täydellä sydämellä, työtunteja juurikaan laskematta. Produktiot, kuten Crease ja Oo mikä nainen olivat aina voimanponnistuksia, joiden eteen tehty työmäärä kattoi varmasti monen opiskelijan osalta vähintään puolet koko muusta opiskelumäärästä”, Tuukka kirjoittaa ja jatkaa:
”Vielä keväällä 2000 ajattelin Greasen kaltaisten produktioiden jäävän vain teini-iän harrastuksiksi, mutta toisin kävi, sain harrastuksestani itselleni ammatin.”
”Loppuelämäni tulen olemaan kiitollinen musiikkiluokille siitä, että pysyin ylipäätään järjissäni koko opiskeluaikani.” Edellä mainitun toteamuksen voinee varmaan allekirjoittaa moni Tiirismaan lukion opiskelija tänäkin päivänä. Onhan monella takanaan esiintyminen tai toimiminen muissa tehtävissä tämän syksyn Kaikki nuoret tyypit musikaalissa.
Tuukka on vuosien varrella esiintynyt lukuisissa musikaaleissa ja näytelmissä. Hän on myös tunnettu ääninäyttelijänä. Musikaaleista mainittakoon Hair, Saturnight Fever, Piukat paikat, Cats, Spring awakening, Maija Poppanen, Viulunsoittaja katolla,Wicked, Next to normal, Tohtori Zivago, Housut pois, Once ja Niin kuin taivaassa. Hän on esiintynyt lasten näytelmissä kuten Yökyöpelit ja Peppi Pitkätossu. Lisäksi Tuukka on näytellyt komedioissa kuten Väärennetty morsian ja Miehen kylkiluu ja draamoissa Metsä, Kultainen vasikka ja Stalinin Suloinen Ruoska.
Laulusolistina Tuukka on esiintynyt Akustisessa kitaraduossa Marco & Tuukka sekä Tessa Virta Bandissä. Myöskin solistina Vantaan viihdeorkesterin ja Lahti Sinfonian konserteissa, Kaj Chydeniuksen levyillä ja konserteissa.
Valokuva: Henrik Schütt
-
Vuoden tipalalainen 2021 – Raija Lehto
Tipalan seniorit, joka on koulun entisten oppilaiden ja opettajien yhdistys, on nimennyt vuoden 2021 tipalalaiseksi Raija Lehdon, joka on toiminut Lahden Yksityisen Tyttölyseon, Tiirismaan yhteiskoulun ja Tiirismaan lukion ruotsinkielen vanhempana lehtorina vuodesta 1961 vuoteen 1999. Sen lisäksi hän on ollut oppilaana Tyttölyseossa yhdeksän vuotta, joten hän on pitkäaikaisin kouluyhteisömme jäsen kautta aikojen eli kaiken kaikkiaan 47 vuotta. Hän ei ole kuitenkaan kertomansa mukaan kokenut samassa koulussa toimimista mitenkään ummehtuneeksi, koska kaiken aikaa koulussa on tapahtunut muutoksia niin paikan, nimen, oppilaiden ja henkilökunnankin vaihtuessa. Lisäksi oppisisällöt ovat muuttuneet jatkuvasti, mihin Lehto yhtenä pitkäaikaisena lukuisten oppikirjojen tekijänä on itse ollut vaikuttamassa.
Raija Lehto ei ole kunnostautunut pelkästään koulumme legendaarisena opettajana, vaan hän on ulottanut toimintansa laajasti ruotsin kielen oppialueelle. Hän on ollut useita vuosia 1980-luvulla Suomen kieltenopettajien liiton hallituksessa, sekä seitsemän vuotta Suomen ruotsinopettajat ry:n puheenjohtajana vastuualueena Pohjoismaat. Lisäksi hän on toiminut Pohjoismaisen kieli- ja tiedotuskeskuksen referenssiryhmän jäsenenä myös seitsemän vuotta. Hän on johtanut ruotsinopettajien jatkokoulutuskursseja 10 vuotta. Paitsi Suomessa hän on toiminut jatkokouluttajana myös Ruotsissa ja Virossa. Edelleen hän ollut Suomen ruotsinopettajien hallituksessa yhdeksän vuoden ajan, lisäksi neljä vuotta Pohjoismaiden neuvoston asettamassa työryhmässä, jonka toimintaohjelmana oli edistää pohjoismaisten kielten ymmärtämistä. Edelleen Raija Lehto on ollut Ruotsin kielen opetussuunnitelmatyöryhmässä ja kaksikielisyystyöryhmässä sekä mukana myös Ruotsalaissuomalaisen kulttuurirahaston toiminnassa ja lisäksi myös Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen johtokunnan jäsenenä. Vielä 2000-luvulla hän on ollut toimikunnan Sverigekontakt i Finland puheenjohtajana 14 vuotta.
Kotikaupungissaan Raija Lehdon osaamista on hyödynnetty ohjaavana opettajana, samoin Lahden seudun kieltenopettajien puheenjohtajana, edelleen kansainvälisyystyöryhmän puheenjohtajana ja 1995 kansainvälisyyskansion yhtenä aikaansaajana. Lahden Pohjola-Nordenin hallituksen jäsenenä hän on vaikuttanut pitkään. Myös Senioriyhdistyksemme toiminnassa hän on ollut mukana aina sen perustamiskokouksesta lähtien.
Kuten tässä nyt luetelluista toimista ilmenee, Raija Lehto on ollut erittäin työteliäs ja aikaansaava monilla toimialoilla. Ilman hänen energistä, innostunutta ja oppialastaan kiinnostunutta luonteenlaatuaan ja tulevaisuuteen tähtäävää ajatteluaan tällainen vaikuttaminen ei olisi ollut mahdollista. Kaiken kaikkiaan Raija on ollut aina kouluajoistaan lähtien mestariverkostoituja, ja hänellä on ollut sosiaalisen luonteensa ansiosta laaja tuttavapiiri niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Hänen harrastuksenaan on ollut urheilu, erityisesti golf. Hän on laajentanut maailmankuvaansa paitsi kirjallisuuden ja musiikin parissa, myös matkustamalla. Hän on osallistunut lukuisille kielikursseille lähinnä Pohjoismaissa, lisäksi hän on matkaillut perhesyistä Euroopassa ja kaukomailla kuten Etelä- ja Väli-Amerikassa asti. Myös elinikäinen oppiminen on ollut itsestäänselvyys, esimerkkinä espanjan kielen haltuun ottaminen.
Tässä mainittuihin syihin vedoten Tipalan seniorit on valinnut Raija Lehdon Vuoden 2021 tipalalaiseksi.
-
Vuoden tipalalainen 2020 – Lasse Kantola
Arvoisa rehtori, hyvät kutsuvieraat, opettajat ja opiskelijat,
Tipalan seniorit ry julkistaa vuoden tipalalaisen nyt kymmenennen kerran.
Draamapedagogi ja lehtori Lasse Kantola on kaikkien lahtelaisten tuntema kulttuuripersoona, jonka vaikutus on monin tavoin näkynyt Lahden kaupungin taide- ja kulttuurielämässä. Lasse Kantola on opiskelijoineen tuttu näky niin kaupungissamme järjestetyissä taidetapahtumissa kuin suosituilla Kätevä&Tekevä -messuillakin. Lasse Kantola valittiin vuoden positiivisemmaksi lahtelaiseksi vuonna 2012.
Lasse kirjoitti ylioppilaaksi Tiirismaan yhteiskoulusta vuonna 1987. Opiskelu Tanskassa the ”Travelling folk high schoolissa” vei hänet vuodeksi Sambiaan kehitysapuyhteistyöhön.
1990-luvulla hän valmistui nuorisotoimenohjaajaksi Mikkelin Paukkulasta. Hänen opintopolkuunsa kuuluu myös lukuisa määrä opintoja draamaa ja taiteissa oppimista Englannissa, Irlannissa, Islannissa, Saksassa, Sveitsissä ja Tanskassa. Draaman opiskelu jatkui edelleen Suomessa Jyväskylän yliopistossa. Opettajan pedagogiset opinnot hän suoritti Hämeenlinnan opettajakorkeakoulussa.
Lasse Kantola on tehnyt töitä mm. Yleisradiolle, Sibeliustalolla Sinfonia Lahdelle, Mikkelin Ammattikorkeakoulussa, Heinolan Jyränkölässä ja Tiirismaan lukiossa.
Tällä hetkellä Lasse Kantola toimii draaman ja ohjauksen lehtorina Suomen diakoniaopiston Lahden kampuksella .
Tiirismaan lukion musiikkinäytelmillä on pitkät juuret ja perinteet. Musikaaleja on esitetty viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana niin itse kirjoitetuista teoksista ja komedioista aina klassisiin broadway -musikaaleihin saakka. Lasse Kantola on ohjannut lukuisia musiikkinäytelmiä Tiirismaan lukiossa mm. ”Oo mikä nainen”, ”Auringon synty”, ”Lahti 100”, ”In the Woods”, ”Sound of music” ja ”Addams family”.
Erityismaininnan ansaitsee vuonna 2005 toteutunut produktio Lahti 100, jossa oli mukana 400 Lotilan ja Tiirismaan koulujen oppilasta. Se esitettiin Lahden suurhallilla uutena vuotena 2005. Esitys kutsuttiin suureen taidekoulujen festivaaliin Italian Sanremoon toukokuussa 2005. Tiirismaan lukion opiskelijat sijoittuivat siellä palkinnoille musiikin, muodin ja tanssin sarjoissa.
Lasse Kantola on vuosien varrella tehnyt merkittävän työn musiikkiteatterin ohjaajana Tiirismaan lukiossa. Hän on suuresti vaikuttanut monen opettamansa ja ohjaamansa nuoren urakehitykseen. Tiirismaan lukion käyneitä musiikkiteatterin tekijöitä ovat muun muassa näyttelijät Joel Mäkinen ja Tuukka Leppänen.
Lasse Kantola on persoonallaan ja positiivisella asenteellaan luonut ympärilleen vahvan yhdessä tekemisen ilmapiirin ja hänen toimintaansa sopii hyvin myös Tiirismaan lukion motto ”Älä tyydy vähään”.
Tipalan seniorit ry:n puolesta minulla on suuri ilo ja kunnia julistaa Lasse Kantola vuoden tipalalaiseksi 2020.
Kuvan on ottanut Sonja Siikaniemi.
-
Vuoden tipalalainen 2019 – Riitta Paakki
Tiirismaan koulun entiset opettajat ja oppilaat ovat aikanaan perustaneet oman yhdistyksensä ”Tipalan seniorit”, johon kuuluvat entiset oppilaat Lahden Suomalainen Tyttökoulu, Lahden Yksityinen Tyttölyseo ja Tiirismaan koulu. Minun nimeni on Raija Lehto ja olen koulun entinen oppilas ja opettaja ja edustan nyt tässä senioriyhdistyksen hallitusta.
Yhdistyksellämme on jo 9 vuoden ajan ollut tapana nimetä joku entisistä oppilaista Vuoden Tipalaliseksi. Tämän arvokkaan tittelin on saanut henkilö, joka jollakin tavoin on ansioitunut omalla alallaan. Tämän koulun entisistä oppilaista on ollut helppo löytää henkilöitä, jotka ovat tehneet koulunsa nimeä tunnetuksi sekä kotikaupungissaan että koko maassa.
Tänä vuonna meillä on ilo antaa tämä kunniakas titteli jazzmuusikko ja säveltäjä Riitta Paakille. Hän aloitti musiikin opiskelun koulun ohella jo 6 vuotiaana Lahden musiikkiopistossa.
Päästyään ylioppilaaksi 1991 Riitta siirtyi opiskelemaan Oulunkylän pop/jazz-konservatoriossa 4 vuodeksi. Sieltä opiskelupolku jatkui Sibelius-Akatemian jazzmusiikin osastolle. Pääaine oli pianonsoitto ja sävellys. Musiikin maisterin tutkinto syntyi pian ja myöhemmin musiikin tohtorin tutkinto vuonna 2016.
Tällä hetkellä Riitta toimii opettajana Sibelius-Akatemian jazzmusikkin osastolla ja johdattelee oppilaitaan jazzmusiikin saloihin. Riitalla on ollut lukuisia esiintymisiä eri puolilla maailmaa joko yksin tai jonkin orkesterin solistina.
Useimmilla muusikoilla on, etenkin uransa alkuvaiheessa ollut monia yhtyeitä ja kokoonpanoja. Niin on myös Riitalla. Orkesterien nimet ja kokoonpanot ovat vaihdelleet, mutta Riitta on ollut pianistina. Monet näistä yhtyeistä ovat myös levyttäneet Riitan omia sävellyksiä ja muuta jazzmusiikkia.
Luulen, että monet lahtelaiset muistavat lämmöllä niitä konsertteja Sibelius-talossa, joissa Claes Andersson ja Riitta soittivat nelikätisesti unohtumattomia jazztulkintoja. Kiitos sinulle niistä hetkistä!
Toivotamme sinulle tulevaisuudessakin kaikkea hyvää jazzmusiikin parissa.
-
Vuoden tipalalainen 2018 – Timo Taulo
Arvoisa Suomi 100-vuoden juhlayleisö
Mieluisana tehtävänäni on kertoa, että Tipalan seniorit on valinnut Timo Taulon Vuoden 2018 tipalalaiseksi. Timo Taulo on saanut valkolakin Tiirismaan lukiossa vuonna 1979. Sen jälkeen hän on opiskellut käsikirjoittajaksi Teatterikorkeakoulussa ja suorittanut Helsingin yliopistossa valtiotieteiden maisterin tutkinnon. Taulo on kaiken aikaa ollut ahkera ahertaja toimien mm. freelancer- kirjoittajana monissa lehdissä, elämäkerturina, mainosalalla erilaisissa tehtävissä, kulttuurisihteerinä, keskustaisäntänä, kyläasiamiehenä ja projektipäällikkönä. Hänellä on nimissään myös julkaisuja. Kaikkein näkyvin ja hänelle merkittävin työsarka on ollut kuitenkin teatteritoiminta. Teatterikärpänen puri Timo Tauloa jo kouluaikana arvostetun opettajan Väinö Komun johtamassa näytelmäkerhossa. Hän on sittemmin ohjannut ja käsikirjoittanut lukuisia näytelmiä niin draamaa, komediaa kuin musiikkinäytelmiäkin eri teattereille. Suurta huomiota ovat saaneet erityisesti monet paikallishistoriaan liittyvät kesäteatterinäytelmät, viimeisimpinä Urajärvellä ja Lahden Aino-puistossa esitetyt. Lisäksi uusia aluevaltauksia on luvassa kuten näinä viikkoina Kaupungintalon pihalla esitettävä Saiturin jouluyö ja kesällä Mukkulan kartanolla nähtävä Mokullan Maria. Nämä projektit ovat aktivoineet ja aktivoivat yhäkin monia harrastajia näyttämötaiteen pariin ja tuottavat katsojalle elämyksiä ja lisäävät tietämystä kulloisenkin paikkakunnan historiasta. Timo Taulo on toiminut osaltaan kunniakkaalla tavalla monipuolisen kulttuurikasvatuksen edistäjänä niin omassa kaupungissamme kuin maakunnassakin ja siten vaalinut koulumme periteitä. Ablodit vuoden tipalalaiselle Timo Taulolle.
-
Vuoden Tipalalainen 2017 – Mila Teräs
Vuoden Tipalalainen 2017 on kirjailija Mila Teräs (s. 1975). Valinta julkistettiin perjantaina 2.12. Tiirismaan lukion ylioppilas- ja itsenäisyysjuhlan yhteydessä Lahden konserttitalossa.
Mila Teräs kirjoitti ylioppilaaksi Tiirismaan lukion kuvataidepainotteiselta linjalta 1995. Lukiosta hän löysi paljon samanhenkisiä, taiteellisia, eteenpäin pyrkiviä oppilaita, jotka halusivat nähdä maailmaa. Koulussa arvostettiin luovuutta ja taiteen tekemistä. Tämän lisäksi lukion äidinkielen opettajilta saatu kannustava palaute vahvisti hänen ajatuksiaan tulevasta uravalinnasta.
Lukion jälkeen Teräs opiskeli opiskeli mm. kirjallisuutta ja journalistiikkaa Tampereen yliopistossa ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2002. Ennen ryhtymistään vapaaksi kirjailijaksi hän on työskennellyt toimittajana. Etelä-Suomen sanomien kolumnistina Teräs on toiminut vuodesta 2008. Monipuolinen kirjailija tunnetaan parhaiten lasten- ja nuorten kirjoistaan, joista lapsille suunnatun Telma-sarjan kirjoja on käännetty myös saksaksi. Vuona 2014 Teräkseltä ilmestyi ensimmäinen aikuisille suunnattu romaani Harmaat enkelit. Maaliskuussa ilmestyy toinen aikuisille suunnattu, Helene Schjerfbeckistä kertova romaani Jäljet. Teräs on saavuttanut useita palkintoja ja palkintoehdokkuuksia, mm. kaksi Finlandia Junior -ehdokkuutta.
Kirjoittaminen on ollut Teräkselle tärkeää lapsesta saakka, ja hän luonnehtiikin sitä tapana hahmottaa maailmaa ja ihmisenä olemista.
Palkintoraatina toimineen Tipalan Seniorit ry:n hallituksen mukaan Mila Teräksen ura ilmentää hienolla tavalla Tipalan henkeä: siinä näkyvät humanismi, monipuolinen osaaminen ja rohkeus kulkea omaa tietään. Valinnallaan yhdistys haluaa muistuttaa, että Tiirismaalta on muusikoiden lisäksi ponnistanut maailmalle myös muiden alojen huippuosaajia.
Mila Teräs vastaanottamassa Vuoden Tipalalainen 2017 -nimitystään
-
Vuoden tipalalainen 2016 – Jimi Tenor
Vuoden 2016 tipalalainen on muusikko Lassi Lehto, taiteilijanimeltään Jimi Tenor (s 1965). Valinta julkistettiin 4.12.2015 Tiirismaan koulun ylioppilas- ja itsenäisyysjuhlan yhteydessä.
Jimi Tenor kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1984. Opiskellessaan peruskoulussa ja lukiossa musiikkiluokilla hän osallistui aktiivisesti koulun monipuoliseen musiikkitoimintaan. Hän lauloi ja soitti useita instrumentteja, huilu oli kuitenkin lempisoitin. Kavereiden mieleen jäi silti parhaiten hänen koulun paras Cooper-testinsä.
Jimi Tenor ei ole tavanomainen muusikko, vaan monipuolinen taiteentekijä ja multi-instrumentalisti. Hän on soittanut useissa kokoonpanoissa, tehnyt lukuisan joukon soololevyjä ja useita albumeita yhteistyökumppaneiden kanssa. Lisäksi Jimi Tenor on laulaja ja sanoittaja sekä erilaisista, hämmästyttävistäkin materiaaleista rakennettujen instrumenttien suunnittelija ja toteuttaja.
Asuttuaan pitkään New Yorkissa, Barcelonassa ja Berliinissä muusikko on nyt palannut juurilleen ja säveltää ja soittaa ahkerasti , uutena aluevaltauksenaan elokuvamusiikki. Jimi Tenor on edelleen maailmalla kuulusampi kuin kotimaassaan, vaikka asuessaan Lahdessa saikin nimen Maailman paras lahtelainen pop-tähti ja Mukkulan Mozart.
Jimi Tenor nimettiin Vuoden Tipalalaiseksi
-
Vuoden tipalalainen 2015 – Jenni Rope
Ammatinvalinta kirkastui Tiirismaan lukion kuvataidelinjalla
Vuoden Tipalalainen 2015 on kuvataiteilija Jenni Rope (s. 1977). Valinta julkistettiin 5.12.2014 Tiirismaan koulun ylioppilas- ja itsenäisyysjuhlan yhteydessä.
Jenni Rope kirjoitti ylioppilaaksi Tiirismaan lukion kuvataidepainotteiselta linjalta 1996. Lukioaikana Ropea kiinnostivat erityisesti sarjakuva, arkkitehtuuri ja graafinen suunnittelu. Mahdollisuus kokeilla uusia tekniikoita vahvisti Ropen ajatuksia kuvataiteesta myös ammattina. Erityisen kiinnostavina Rope muistaa koulussa vierailleet luennoitsijat. Myös biologianopettaja Lasse Tuomisen pitämä valokuvauskerho innosti nuorta taiteilijaa, joka poistuikin usein koulun pimiöstä vasta iltahämärissä.
Taiteilija ja yrittäjä
Lukion jälkeen Jenni Rope opiskeli muun muassa Taideteollisessa korkeakoulussa Helsingissä sekä London College of Printingissä Lontoossa. Vuonna 1997 Rope perusti yhdessä Jussi Karjalaisen kanssa taiteilija- ja flip book -kirjoja julkaisevan Napa books -kustantamon, jota hän on johtanut yksin vuodesta 2000.
Monipuolinen taiteilija on saanut myös kansainvälistä näkvvyyttä, ja hänen töitään on ollut esillä kotimaan lisäksi muun muassa Yhdysvalloissa, Saksassa, Ranskassa ja Japanissa. Vuodesta 2011 Rope on suunnitellut printtejä Marimekolle.
Palkintoraatina toimineen Tipalan Seniorit ry:n hallituksen mukaan Ropen urassa kiteytyy hienolla tavalla Tiirismaan koulun henki: monialainen osaaminen, kansainvälisyys ja rohkeus tarttua haasteisiin. Valinnallaan yhdistys haluaa muistuttaa, että Tiirismaalta on muusikoiden lisäksi ponnistanut maailmalle myös ansioituneita kuvataiteilijoita.
Jenni Rope (vasemmalla) vastaanottamassa nimitystään.
-
Vuoden Tipalalainen 2014 – Santtu-Matias Rouvali
Kapellimestarikomeetta ponnisti Tiirismaan koulun musiikkiluokilta
Vuoden tipalalaiseksi 2014 valittiin kapellimestari Santtu-Matias Rouvali. Valinta julkistettiin 16.1. Tiirismaan koulussa pidetyssä tilaisuudessa.
Musiikkiluokilta maailmalle
Rouvali tuli musiikkiluokille kirjoitti ylioppilaaksi Tiirismaan lukiosta vuonna 2004. Kouluaikana hänet tunnettiin virtuoosimaisena lyömäsoittajana, jonka taidoista saatiin nauttia lukuisissa koulun tilaisuuksissa. 18-vuotiaana abiturienttina hän voitti Eurovision Nuorten solistien Suomen karsinnan ja samana syksynä alkoivat opinnot Sibelius-Akatemiassa. Sittemmin Rouvali on esiintynyt lyömäsoittajana muun muassa Sinfonia Lahden, Radion sinfoniaorkesterin ja Mikkelin kaupunginorkesterin solistina. Ura sai kuitenkin uuden suunnan, kun Rouvali aloitti orkesterinjohdon opinnot Sibelius-Akatemiassa Leif Segerstamin johdolla vuonna 2007.
Rouvalin kapellimestarin ura lähti komeettamaiseen nousuun syyskuussa 2009, jolloin hän sai lyhyellä varoitusajalla mahdollisuuden johtaa Radion sinfoniaorkesterin konsertin. Tämän jälkeen Rouvali on johtanut kotimaassa RSO:n ohella muun muassa Sinfonia Lahtea, Kymi Sinfoniettaa, Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteria, Tapiola Sinfoniettaa sekä Tampereen Filharmoniaa, jonka ylikapellismestarina hän aloitti syksyllä 2013. Monet muistavat Rouvalin myös Maestro-televisio-ohjelmasta, jossa kapellimestarit vihkivät tunnettuja suomalaisia orkesterinjohdon saloihin. Koko kansan tietoisuuteen hän nousi kuitenkin viimeistään joulukuussa, kun hän johti presidentti Sauli Niinistön itsenäisyypäivän vastaanoton konsertin Tampere-talossa.
Rouvalin kansainvälisen uran kannalta merkittävä askel oli syksyllä 2010 solmittu sopimus lontoolaisen HarrisonParrott-agentuurin kanssa. Ulkomailla Rouvali on ehtinyt johtaa orkestereita muun muassa Saksassa, Hollannissa, Englannissa, Tanskassa, Japanissa ja Meksikossa. Tukikohta on kuitenkin kotimaassa, Nurmijärven Lepsämässä, jossa Rouvali asuu perheineen vanhalla maatilalla.
Santtu-Matias Rouvali. Kuva: Ella Valmela
-
Vuoden Tipalalainen 2013 – Saara Hakaste
Tyttökoululaisesta tuli opettaja, virkamies ja kouluhistorian tutkija
Vuoden tipalalaiseksi 2013 valittiin koulun entinen oppilas, kasvatuksen historian tutkija Saara Hakaste. Valinta julkistettiin 5.12. Tiirismaan lukion ylioppilas- ja itsenäisyysjuhlassa.
Saara Hakaste (vasemmalla) itsenäisyysjuhlassa 5.12.2012
Ura kiertyy kouluun
Saara Hakaste (o.s. Jussila) kirjoitti ylioppilaaksi silloisesta Lahden Yksityisestä Tyttölyseosta vuonna 1957. Koulu toimi tuolloin kaupungintalon vieressä Harjukadulla, Eliel Saarisen suunnittelemassa koulurakennuksessa. Kouluaikaisista toiveistaan huolimatta Hakasteesta ei tullut arkkitehtiä eikä orkesterimuusikkoa, vaikka viulunsoitto oli tärkeä osa nuoren tytön elämää. Sen sijaan hän päätyi Jyväskylän Kasvatusopilliseen Korkeakouluun, josta valmistui pikavauhtia opettajaksi vuonna 1959.
Nelihenkisen hollolalaisperheen äiti jatkoi työnsä ohella opintojaan muun muassa Tampereen ja Helsingin yliopistoissa. Suomen ja naapurimaiden yhteiskouluja käsittelevä lisensiaatintutkimus valmistui 1980-luvun lopulla ja väitöskirja vuonna 1992. Kasvatuksen historian dosentiksi Helsingin yliopistoon Hakaste nimitettiin vuonna 1998. Kaiken aikaa hän toimi myös koulumaailman tehtävissä kotiseudullaan: ensin opettajana, sitten kouluviraston päällikkönä ja ala-asteen rehtorina.
Eläkkeelle siirtymisensä jälkeenkin Hakaste on jatkanut kasvatushistoriallisia tutkimuksiaan. Mielenkiinnon kohteisiin kuuluvat muun muassa Fellman-suvun jäsenet sekä lahtelaiset kouluolot. Tiirismaan koulun 100-vuotisjuhlien kunniaksi vuonna 2009 ilmestyi Hakasteen yhdessä dosentti Riitta Niskasen kanssa kirjoittama historia Tyttökoulusta Tipala, Tipalasta Tiirismaa. Hakasteen monipuolisista kiinnostuksen kohteista kertoo hänen aktiivinen toimintansa muun muassa Suomen Kouluhistoriallisessa Seurassa, Pohjola-Nordenissa, Päijät-Hämeen tutkimusseurassa ja Lahden Bach-kuorossa. Aikaa saavat myös viisi lastenlasta, käsityöt, puutarhanhoito ja Lapin matkailu.
Sammumaton tiedonjano
Palkintoraatina toimineen Tipalan Seniorit ry:n hallituksen mukaan Hakasteen urassa ja mielenkiinnon kohteissa yhdistyvät hienolla tavalla monet Tiirismaan koulun vahvuudet, kuten musiikki, kielet ja kansainvälinen toiminta sekä vahva humanistinen sivistys. Raadin mielestä Hakaste on esimerkki hyvällä tavalla uteliaasta ja tiedonhaluisesta ihmisestä, joka on onnistunut yhdistämään tieteellisen uran opettajan ja virkamiehen työhön.
Hakasteen elämänasennetta leimaa “sammumaton tiedonjano”, kuten hän itse asian ilmaisee. Hänen mielestään erilaiset työurat ovat tukeneet toisiaan. – Opettajan työn, kouluhallinnon ja tutkimuksen yhdistäminen on suositeltavaa, hän toteaa.
-
Vuoden Tipalalainen 2012 – Väinö Komu
Äidinkielen lehtori on tehnyt uran myös kuvanveistäjänä
Vuoden tipalalaiseksi 2012 valittiin Tiirismaan lukion entinen äidinkielen lehtori, kuvanveistäjä Väinö Komu. Komun valinta julkistettiin 6.11.2011 Tiirismaan koulussa järjestetyssä Kaamoskonsertissa, jossa nähtiin kavalkadi lukion kuorojen sekä soitin- ja lauluyhtyeiden esityksiä.
Väinö Komu tuli äidinkielen opettajaksi Lahden Yksityiseen Tyttölyseoon vuonna 1954 ja jäi eläkkeelle Tiirismaan lukiosta vuonna 1977. Komun uran aikana koulussa tapahtui suuria muutoksia, kuten muutto Harjukadulla sijainneesta Eliel Saarisen suunnittelemasta koulurakennuksesta uuteen, Keijo Petäjän suunnittelemaan koulutaloon Ursanmäelle 1960-luvun puolivälissä sekä koulun muuttuminen yhteiskouluksi 1970-luvun alussa.
Isähahmo ja innostaja
Entiset oppilaat ja kollegat muistavat Väinö Komun eräänlaisena isähahmona, johon luotettiin ja jolle sopi kertoa murheistaan. Opettajana Komu paneutui huolellisesti ja yksilöllisesti oppilaiden ainekirjoituksiin ja onnistui innostamaan monia kirjoittamisen ja teatteriharrastuksen pariin.
1960-luvun puolivälistä lähtien Komu käsikirjoitti vuosien ajan koululla pidettyjen kuutamoiltamien ohjelmia, joiden esittämiseen osallistuivat myös opettajat. Esimerkiksi Tsaikovskin baletista Joutsenlampi tehdyssä esityksessä “Joutsenten lentoon lähtö” Komu kollegoineen pöyrähteli piruetteja valkoisissa verkkosukissa, ja sai yleisön hullaantumaan. Suosionosoitukset olivat niin äänekkäät, että esityksen ohjaajan, voimistelunopettaja Liisa Nousian oli viitottava tahtia esiripun suojista.
Eläkkeelle siirtymisensä jälkeenkin Komu on osallistunut aktiivisesti Tiirismaan koulun ja senioriyhdistyksen toimintaan. Koulun satavuotisjuhlien yhteydessä vuonna 2009 paljastettiin koulurakennuksen ulkoseinässä Komun veistos Tiedon ja taidon portaat.
Esimerkki elinikäisestä oppimisesta
Palkintoraatina toimineen Tipalan Seniorit ry:n hallituksen mukaan Komu on esimerkki elinikäisestä oppimisesta ja monipuolisesta urasta. Äidinkielenopettajan toimen lisäksi hän on kirjoittanut etnografisia teemoja käsitteleviä kirjoja sekä tehnyt uran kuvanveistäjänä. Komun veistoksia on muun muassa Suomen valtion ja monien kaupunkien ja taidemuseoiden kokoelmissa. Raadin mielestä Komu edustaa hienolla tavalla Tiirismaan koulun arvoja ja henkeä, joissa yhdistyvät luovuus, humaanisuus ja monipuolinen elämän ymmärrys.
Valintansa jälkeen Komu painotti taideaineiden ja luovuuden tärkeyttä myös nykykoulussa. Samoin hän muisteli lämmöllä Tiirismaan koulun eli Tipalan ilmapiiriä ja opettajien valmiutta järjestää koulun yhteishenkeä kohottavaa toimintaa.
-
Vuoden Tipalalainen 2011 – Lilli Paasikivi
Tiirismaalta maailman oopperalavoille
Vuoden tipalalaiseksi 2011 valittiin mezzosopraano Lilli Paasikivi. Paasikiven valinta julkistettiin 1.11.2010 Tiirismaan koulussa pidetyssä tilaisuudessa. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Tipalan Seniorit valitsivat Vuoden tipalalaisen.
Lilli Paasikivi tuli musiikkiluokille Lotilan kouluun 3. luokalle vuonna 1974 ja kirjoitti ylioppilaaksi Tiirismaan lukiosta vuonna 1985. Tämän jälkeen hän on opiskellut muun muassa Tukholman musiikkikorkeakoulussa ja Lontoon Royal College of Musicissa. Suomen kansallisoopperan solistikuntaan hänet kiinnitettiin vuonna 1998.
Paasikiven uraan kuuluu sekä kilpailumenestystä että merkittäviä esiintymisiä kansainvälisillä näyttämöillä ja festivaaleilla. Paasikivi sijoittui toiseksi Lappeenrannan laulukilpailussa vuonna 1992 ja Mirjam Helin -laulukilpailussa vuonna 1994. Vuosien varrella hän on esiintynyt solistina muun muassa New Yorkin, Wienin, Berliinin, Los Angelesin, Oslon ja Münchenin filharmonikkojen sekä Lontoon, Sydneyn ja Melbournen sinfoniaorkestereiden produktioissa. Paasikiveä on kuultu myös Pariisin Chatelet-teatterissa sekä Brysselin ja Lyonin oopperataloissa.
Taideaineet tärkeitä
Paasikivi kehuu omien kouluaikojensa Tiirismaata eli Tipalaa moderniksi kouluksi ja sen opettajakuntaa ammattitaitoiseksi ja motivoituneeksi. Hänelle itselleen erityisen tärkeäksi muodostui koulun monipuolinen musiikkiluokkatoiminta. Paasikivi korostaa myös nykykoulun osalta taideaineiden merkitystä nuorten mielikuvituksen, luovuuden ja itsetunnon tukijana. Hänen omissa koulumuistoissaan kohokohtia ovat kuorojen joulu- ja kevätkonsertit, TV-taltioinnit, levytykset ja ulkomaanmatkat.
Kouluaikojen monista soitinkokeiluista huolimatta laulu tuntui Paasikivelle luonnollisimmalta musisoinnin välineeltä. Edelleen hänen mielessään on esiintyminen musiikkiluokkien solistina Lahden kaupungin 80-vuotisjuhlassa Suurhallissa kahdeksantuhantisen yleisön edessä. Paasikiven soolokappaleen nimi “New York, New York” oli enteellinen sittemmin kansainvälisen uran tehneelle oopperatähdelle.
Esittelyt yhdistyksen julkaisemista kirjoista:
-
Älä tyydy vähään! – Muistelmateos Tipalan kymmenestä vuosikymmenestä
Älä tyydy vähään! Sata vuotta Tipalan hengessä (2009) kokoaa Lahden Suomalaiseen Tyttökouluun ja sen perinnettä jatkaneeseen Tiirismaan kouluun liittyvää muistelukerrontaa 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä 2000-luvulle saakka. Kirjan nimi viittaa koulun eetokseen, jonka innostamana koulu on halunnut tukea oppilaitaan pysymään uskollisina omille unelmilleen ja vahvuuksilleen.
Taide kantaa
Lahden Suomalaisen Tyttökoulun perustajien tavoite oli taata tytöille vähintään samat tiedot ja taidot kuin yhteiskoulussa, mutta tarjota heille lisäksi taide- ja taitoaineita kattava sivistys. Tästä painotuksesta tuli koulun pysyvä orientaatio. Rakkaus kulttuuriin ja halu ammentaa siitä voimavaroja ovat olleet tyypillisiä piirteitä Tipalan arjelle ja juhlaperinteelle. Kirja osoittaa, että koulu nojasi ja luotti tähän traditioonsa myös poikkeuksellisen haastavina aikoina, kuten sotavuosina, 1960-luvun opiskelijaradikalismissa ja 1990-luvun taloudellisessa lamassa.
Musiikki- ja kuvataidekasvatus on houkutellut kouluun oppilaita laajalti Suomesta. Sen vuoksi Tipalan koululaiskokemuksissa esiintyy vuosikymmenestä toiseen tunne tulemisesta maalaisena suureen kaupunkilaiskouluun ja irtaantuminen lapsuudenkodista jo varhain koulupaikkakunnalla asumisen vuoksi.
Sukupolvien ketjuja
Kirjan sisältämä arjen muistojen historia on samalla kertomus Lahdesta, joka koulukaupunkina on ollut paitsi syntyperäisten lahtelaisten, myös ympäröivältä maaseudulta ja Tipalan taidepainotuksen houkuttelemina muualta Suomesta tulleiden oppilaiden nuoruuden näyttämö. Tyttölyseon oppilas Marja-Liisa Luoto (nykyisin Seppälä) ennustikin päiväkirjalleen 1950-luvulla, että hänelle kouluaikojen mentyä ja Lahden jäätyä taakse tulisi kaupunkia “vähän ikävä.”
Moni Tipalan oppilas on myöhemmin löytänyt paikkansa saman koulun opettajainhuoneesta. Näin kävi esimerkiksi tyttölyseosta ylioppilaaksi kirjoittaneelle Irma Willmanille (o.s. Katvela), joka työskenteli Tiirismaalla äidinkielen lehtorina lähes kolmenkymmenen vuoden ajan. Willman kirjoittaa kirjassa tulleensa Tipalaan kuin kotipesälle; olivathan hänen sukunsa kaikki muutkin naiset äitiä, sisaria ja tätejä myöten saman opinahjon kasvatteja. Tipalan sataan vuoteen limittyykin monia lahtelaisia perhetarinoita.
Pojatkin elämän kouluun
Poikien ilmaantuminen perinteitään vaalivan tyttökoulun käytäville yhteiskoulu- ja peruskoulu-uudistuksen myötä oli perustavanlaatuinen muutos, jonka aiheuttamaa hämmennystä entiset opettajat ja oppilaat muistelevat kirjassa huumorin sävyttämästi. Ensimmäisten poikien joukossa Tipalaan tullut käsikirjoittaja Timo Taulo kuvailee kirjassa, kuinka tyttöoppilaat toimittivat ensimmäiset pojat samalla “elämän kouluun.”
Lähes neljäkymmentä entisten opettajien ja oppilaiden kirjoittamaa artikkelia sisältävän kirjan ovat toimittaneet tutkijat Kati Mikkola ja Leena Ripatti-Torniainen, molemmat Tiirismaan koulun entisiä oppilaita. Toimituskuntaan ovat kuuluneet koulun pitkäaikaiset lehtorit Ilmo Hakala-Rahko, Seija Helin, Väinö Komu, Raija Lehto ja Irma Willman. Kirjan graafisen ilmeen on suunnitellut ja toteuttanut koulun entinen oppilas Tuomas Vilpakka.
Vuosiaan Tipalassa muistelevat monet legendaariset opettajat sekä eri aloille päätyneet entiset oppilaat, kuten runoilija Sirkka Selja, oopperalaulaja Lilli Paasikivi ja näyttelijä Tuukka Leppänen.
Runsaan kuvituksen lisäksi kirja sisältää päiväkirjaotteita ja Tipalan abiturienttien eri vuosikymmeninä sepittämiä laulunsäkeitä. Teoksen on kustantanut Lahden Tyttölyseon ja Tiirismaan koulun Seniorit ry. (nyk. Tipalan Seniorit ry.)
Mistä sen saa?
Kirjan myynti ja tiedustelut: Heljä Laine, puh. 040 4132007
Hinta: 12 euroa ( postituskulut 5 euroa)
Kirja on loistava ja arvokas lahja entisille ja nykyisille tipalalaisille sekä kaikille suomalaisen koulun arjen historiasta kiinnostuneille. -
Tösseröt – Tipalan tyyliin 50-luvun Lahdessa
Kirja kertoo Lahden Yksityisen Tyttölyseon vaiheista ja sen oppilaista 1950-luvulla. Kirjoittajina on 51 entistä oppilasta sekä kaksi opettajaa – ja näkökulmia sen mukaan. Kirja sisältää muun muassa tyttöjen päiväkirjaotteita, jotka kuvastavat nuorten naisten ajatuksia ja mielenliikkeitä sydänsuruineen ja opettajanpelkoineen.
Kaukana ja lähellä
1950-luku on niin kaukana, että monet huonekalut ja käyttöesineet ovat antiikkia ja arvokkaita keräilykappaleita ja sen ajan idolit jo legendoja. Niin kaukana, että televisiossa elettiin silloin koelähetysten aikaa ja ruokaa säilytettiin kylmäkomeroissa. Niin kaukana, että 20 kilometrin koulumatka oli ylivoimainen, ja oppilaat asuivat koulukortteerissa.
Ja kuitenkin niin lähellä, että sen ajan eläneet muistavat kaiken melkein kuin eilisen päivän ja pystyvät eläytymään tapahtumiin vielä yli puolen vuosisadan kuluttua. Niin lähellä, että on syytä kertoa, millaisen muutoksen Suomi on läpikäynyt tuossa ajassa.
Niukka mutta antoisa vuosikymmen
Tösseröt kertoo lahtelaisesta elämänmenosta sodanjälkeisinä pulavuosina, jolloin asunnot olivat ahtaita ja vaatteet ommeltiin itse. Tipalan opettajat pitivät tiukkaa kuria ja vahtivat tyttöjen askeleita. Kunnon tyttö piti tanssipartneriinsa ainakin puolen metrin välimatkan, ja kaupungintalon puistossa olevaa alastonta miespatsasta oli kielletty katsomasta.
Mutta ei elämä tylsää ollut. Päinvastoin. Tipalassa oli hyviä opettajia, jotka paneutuivat opetukseen vielä koulupäivän päätyttyäkin. Harrastustoiminta oli vilkasta, koska koululaisten ajankäytöstä eivät kilpailleet televisio tai tietokone. Silloin käveltiin leksillä (Aleksanterinkatu), vilkuiltiin arasti poikiin päin ja jännättiin, olisiko HÄN jossakin joukossa leksaamassa.Nimekkäitä kirjoittajia
Kirjan on toimittanut Sirkku Uusitalo ja taittanut Mikko Sallinen. Toimituskuntaan ovat kuuluneet Soile Heino, Armi Ilvonsalo, Raija Lehto, Pirjo-Leena Miestamo, Kaarina Toivonen ja Irma Willman. Kirjan on kustantanut Lahden Tyttölyseon ja Tiirismaan koulun Seniorit ry. (nyk. Tipalan Seniorit ry.)
Kirjoittajien joukossa on monia tunnettuja tipalalaisia, kuten ministeri Ulla Puolanne, näyttelijä ja näytelmäkirjailija Liisamaija Laaksonen, plastiikkakirurgi ja kansanedustaja Sirpa Asko-Seljavaara, arkeologi Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander ja oopperalaulaja Riitta Virintie-Pietarinen.
Mistä kirjan voi ostaa?
Kirjan myynti ja tiedustelut: Heljä Laine, puh. 040 4132007
Hinta: 12 euroa ( postituskulut 5 euroa)
Kirja on osuva lahja 50-luvulla eläneille, syntymäpäiväsankareille tai vastavalmistuneille.