Koeviikon päätteeksi 26.11. järjestettiin abeille jokavuotinen jatko-opiskeluiltapäivä. Jatko-opiskeluiltapäivän tarkoituksena on antaa tietoa abeille erilaisista jatkokoulutusmahdollisuuksista. Ohjelma alkoi auditoriossa, jossa pidettiin kaikille yhteinen esittely Lahden ammattikorkeakoulusta. Sen jälkeen abit saivat valita vapaasti kolme itseään eniten kiinnostavaa alaa, joita he halusivat mennä kuuntelemaan. Tarjolla oli kattava kirjo niin yliopiston kuin ammattikorkeakoulun tarjoamia aloja, kuten liiketalous, oikeustiede, lääketiede, politiikan tutkimus ja diplomi-insinööri. Esittelyt pitivät alan opiskelijat, joista suurin osa oli entisiä tipalalaisia.
Taiteellista luokanopetusta
Luokanopettajaksi ensimmäistä vuotta opiskeleva Noora Päivinen kertoi Itä-Suomen yliopistosta, jonka kampukset sijaitsevat Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Luokanopettajan koulutus kestää n. 5 vuotta ja sillä saa pätevyyden toimia luokanopettajana ala-asteen 1. – 6. luokilla. Luokanopettajaksi voi opiskella Joensuussa, jossa painotetaan matemaattisia aineita ja Savonlinnassa, jossa painotetaan taideaineita. Päivinen itse opiskelee Savonlinnassa, jossa taideaineitten painotus näkyy mm. Opeart -ohjelman kautta, jonka tarkoitus on integroida kaikkia taideaineita keskenään. Ohjelman tarkoituksena on antaa hyvät pohjat taideaineiden opettamiseen alakouluissa. Opiskeluun kuuluu myös luentoja ja ryhmätöitä. Päivinen kehuu yliopistoaan etenkin henkilökohtaisesta opetuksesta ja pienistä ryhmistä, joka on mahdollista vain pienemmissä yliopistoissa. Vaikka yliopisto-opiskeluun kuuluu paljon teoriaa, on myös luokanopettajakoulutuksessa paljon käytäntöä. Päivinen on päässyt jo ensimmäiseen opetusharjoitteluun ala-asteen 3. luokalle, jossa hän on viihtynyt erittäin hyvin hyvän ilmapiirin ansiosta. ”Minä en ole koulussa pelkkä harjoittelija, vaan oppilaat ja opettajat kohtelevat minua oikeana opettajana”, Päivinen toteaa. Savonlinna on kaupunkina pieni verrattuna Lahteen, joten asumiskustannukset ovat halvemmat kuin Lahdessa. Palveluita ja liikuntamahdollisuuksia on tarjolla mukavasti, ja luontokin on erittäin kaunis.
Miksi päädyit juuri tälle alalle?
En oikeastaan vieläkään tiedä. Kaikki ovat aina puhuneet, että minun pitäisi ruveta opettajaksi, ja viime tammikuussa ajattelin, että voisin hakea luokanopettajakoulutukseen. Kun kuulin, että Savonlinnassa on luokanopettajakoulutus aloin kiinnostua sen taideainepainotteisuudesta, sillä taideaineita aina pyritään vähentämään, eikä niitä aina arvosteta.
Mitä kaikkea te teette Opeartissa?
Meillä on ollut draamasta luentoja, ja olemme tehneet improvisaatiota. Lisäksi olemme suunnitelleet draamatunnin, jonka voi vetää alakoululaisille, ja pidetty se opiskelijoiden kesken. Eli vähän erilaista yliopistomeininkiä kuin muualla.
Antoiko Tiirismaan lukio hyvät lähtöpohjat opinnoillesi?
Kyllä, ja etenkin musalinja kokemukset vahvistivat halua hakea alalle.
Muusikon polulla
Matleena Käppi opiskelee Jyväskylän ammattiopistossa ensimmäistä vuotta musiikkialalla. Jyväskylän ammattiopistossa voi muusikon koulutuksen lisäksi opiskella myös muita toisen asteen koulutuksia. Lukiopohjaiset opinnot kestävät yleensä kaksi vuotta, mutta opintoja voi pidentää kolmeen vuoteen. Hakea voi niin peruskoulupohjalta kuin lukion käyneenä tai vähän vanhempana. Ainoastaan soittotaito ja musikaalisuus ratkaisee sisäänpääsyn. Hyvinä puolina Käppi kertoo, että päivät eivät ole kovin pitkiä ja lukiopohjaisiin opintoihin kuuluu vain muutama pakollinen oppitunti. Samaan aikaan yliopistossa opiskeleminen on myös mahdollista, mutta se vaatii hieman joustamista yliopisto-opinnoista. Opiskelua ei myöskään arvioida mitenkään, paitsi viimeisenä vuotena järjestettävällä Loisto-konsertilla. Huonoiksi puoliksi täytyy kuitenkin mainita, että kyseessä on toisen asteen koulutus, joten opintotukea saa niukasti, lisäksi asuminen Jyväskylässä on suhteellisen kallista. Töille jää aikaa opintojen ohella, mutta niitä voi olla opiskelijakaupungissa vaikea löytää. Jos käy tuuri, muusikoksi valmistuttuaan voi ryhtyä muusikoksi. Harvemmilla kuitenkin on niin hyvä tuuri, että musiikilla pystyy elättämään itseään. Muusikon koulutus antaa kuitenkin hyvät valmiudet esim. Sibelius-Akatemiaan hakemiseen, tai sen jälkeen voi mennä opiskelemaan myös ihan jotain muuta itseään kiinnostavaa alaa. Jyväskylä on nuorekas opiskelijakaupunki, jossa löytyy paljon tekemistä. Lisäksi muusikko-oppilaat käyvät usein tiistai- ja keskiviikkoiltaisin jamittelemassa ravintola Popparissa.
Mitä olet ajatellut tehdä muusikon koulutuksen jälkeen?
En ole aivan varma. Saatan mennä yliopistoon opiskelemaan jotain aivan muuta esim. biologiaa, joka minua myöskin kiinnostaa, mutta jos rahkeet riittävät, niin saatan jatkaa myös musiikkia opiskellessa, vaikka ammattikorkeassa.
Millaiset ovat sisäänpääsymahdollisuudet?
Tänä vuonna hakijoita oli n. 300, joista pääsi sisään 30 oppilasta. Kaikki hakijat eivät hae paikkaa ensimmäisenä hakutoiveena tai edes saavu pääsykokeisiin, mikä rajaa hirveästi ihmisiä ulos, sillä vain pääsykoe vaikuttaa valituksi tulemiseen. Jos osaa soittaa, mahdollisuudet päästä sisälle ovat hyvät. Helsingissä kilpailu olisi kovempaa.
Valtiotieteellisestä yhteiskuntaan
Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä opiskelevat viidettä ja kuudetta vuotta entiset tipalalaiset Helmi Linkosalo ja Ville Salo. Helsingin valtiotieteellisessä voi opiskella 14 eri ainetta, jotka liittyvät jollakin tavalla yhteiskuntaan, kuten sosiaalipsykologia, tilastotiede, viestintä, yhteiskuntapolitiikka, kehitysmaatutkimus ja sosiologia, jota Linkosalo ja Salo opiskelevat. Opiskeluun kuuluu luentoja, seminaareja, pienryhmäopetusta, sekä tenttejä. Toisin kuin muualla, Helsingin yliopisto järjestää tiedekuntatenttejä lauantaiaamuisin. Yliopisto-opiskeluun kuuluu myös paljon itsenäistä opiskelua ja lukemista. Tärkein asia, minkä yliopistossa oppii, on käsittelemään tietoa, lukemaan ja muodostamaan suurempia kokonaisuuksia oppimastaan, sekä kyky ajatella kriittisesti. Kirjat ovat yleensä suomeksi tai englanniksi, mutta myös muita kielitaitoa voi hyödyntää, esim. saksaa ja ranskaa. Valtiotieteellisen sisällä voi ottaa vapaasti sivuaineita. Oikean sivuaineen valitsemisella voi olla suuri merkitys; se voi paljonkin määrittää sen, millaista työtä tulee myöhemmin tekemään. Sosiologiasta maisteriksi valmistuttua on paljon eri työmahdollisuuksia monelta osa-alueelta, kuten suunnittelutehtävät, tutkimus, toimistotyö, johtotehtävät ja opetustehtävät. Hyvä puoli opinnoissa on se, että ei tarvitse vielä tietää, mitä aikoo opintojen jälkeen tehdä. Oma kiinnostus valtiotieteitä kohtaan on tärkeämpi, sillä opiskelu kestää n. 5 vuotta. Kirjoituksiin kannattaa panostaa, ja pääsykoekirjat kannattaa opiskella tarkkaan, jos haluaa opiskelemaan valtiotieteitä. Joihinkin pääaineisiin pääsee vain muutama prosentti hakijoista sisään. Ruotsinkielen taito on myös tärkeä työllistymisen kannalta. Helsingissä toimii paljon erilaisia järjestöjä, jotka järjestävät opiskelijoille bileitä, tapahtumia, retkiä ja muuta toimintaa. Esim. lahtelaiset voivat liittyä Hämäläis-Osakuntaan ja nauttia sen tarjoamista eduista mm. stipendeistä ja halvoista opiskelija-asunnoista. Helsingissä asuminen on kallista ja asunnon löytäminen syksyllä on hyvin vaikeaa, joten kannattaa olla ajoissa liikenteessä. Helsingissä asuminen ja opiskelu on kuitenkin muuten todella mukavaa: julkinen liikenne on halpa ja hyvä ja Helsingissä on paljon toimintaa sekä palveluja.
Onko vaihtoon lähteminen helppoa?
Salo: On helppo lähteä vaihtoon. Yleensä aikaisintaan toisen vuoden keväällä lähdetään joko puoleksi vuodeksi tai koko lukuvuodeksi. Opinnot ovat todella joustavat valtiotieteellisessä, ja ne mahdollistavat tutkintoon hyväksi luetuksi opinnot, jotka on vaihtovuoden aikana suorittanut. Olin itse vuoden vaihdossa Lontoossa, mikä oli tosi siistiä. Mahdollisuuksia lähteä eri maihin on paljon.
Teksti: Vilma Isojunno
Kuvat: Timo Laitila